Etnan viinintuotantovyöhyke kaartuu tulivuoren itäpuolelle, pohjoisen Randazzosta etelään Santa Maria di Licodiaan. Topografia luo mesoklimaattien tasaisen leviämisen, kun maa kiipeää lähes merenpinnasta yli 1200:n metriin. Etnan viinitarhojen korkein kohta on Italian (ja jopa maailman) korkeimpien joukossa, ja on korkeudeltaan hyvin verrattavissa Italian Alppien Alto Adigen alueeseen.
Etnan viinintuottajat kokeilevat viinitarhapaikkoja yhä korkeammalla tulivuoren rinteillä arvioidakseen rikkaamman, mustemman laavavirtauksen ja lisääntyneen korkeuden vaikutukset. Nämä äärimmäisen maaperän viinitarhat saattavat olla kohtalolla leikittelemistä, mutta korkealla sijaitsevien tarhojen suosio on kasvussa, ja näiden viiniköynnösten varhaiset tulokset ovat olleet erittäin lupaavia.
Lähes missä tahansa Etnan itään osoittavilla rinteillä paljastuu, kuinka paljon valoa kimalteleva Välimeri heijastaa takaisin rinteillä kasvaviin viiniköynnöksiin. Paikalliset viljelijät hyödyntävät tämän vaikutuksen, samanlaisesta ilmiöstä on kyse myös Genevejärven ympäristössä sekä Moselin laaksossa. Viljelijöiden mukaan tämä ylimääräinen valonlähde edesauttaa kypsyttämään rypäleitä täydellisemmin, jopa viileämmissä, korkeammissa olosuhteissa. Kypsyys ei ole koskaan huolenaihe Sisiliassa, paikassa, joka on kuuluisa kuumasta, kirkkaasta ja sinnikkäästä auringonpaisteestaan. Etnan korkeimmat rinteet ovat melkein ainoa paikka saarella, jossa lämpötilat laskevat riittävän matalalle, että kypsyyden kanssa on syytä olla tarkkana. Itseasiassa kylmät lämpötilat ovat hyödyllisiä, ja ne tarjoavat rinteille viileämmän, pidemmän kasvukauden.
(Lähde: wine-searcher)