Jeremy Arnaud on ehdottomasti yksi uuden sukupolven Chablis-viljelijöiden kiinnostavimpia nimiä. Jeremy tulee viininviljelijäperheestä, mutta hänelle oli tärkeää oman tyylinsä löytämiseksi “aloittaa alusta”, kuten hän sen kuvailee, eli ostaa pala omaa maata, ja viljellä sitä niin, kuin hän sen parhaakseen näkee. Ja näin tapahtuikin vuonna 2016, kun enologian opintojaan viimeistelevä Jeremy osti reilun puolen hehtaarin kokoisen, jyrkkärinteisen palstan, Vau de Veyn Premier Cru -tarhalta.
“Haluan viinieni ilmentävän sitä, mitä ne todella ovat, en sitä, mitä me haluamme niiden olevan.” Jeremyn filosofia jalostui vuosikausien opiskeluiden, työn ja omien pohdintojen tuloksena. Hän haluaa kasviensa kouluttavan häntä, eikä toisinpäin. Jeremy kokee suurta kunnioitusta palstansa maata kohtaan, ja on sitoutunut työskentelemään luonnon puolesta, tavalla joka edesauttaisi luonnon säilymistä mahdollisimman muuttumattomana myös tulevaisuuden sukupolville, muun muassa lisäämällä alueen orgaanista materiaalia (kasveja, lieroja, kovakuoriaisia jne.) mikrobiologisen aktiivisuuden lisäämiseksi.
Tarhojen köynnökset on istutettu vuosien 1980 ja 1985 välillä, joten niitä voidaan alkaa pitää näin 40 vuoden iässä vanhoina viineinä (vieilles vignes). Kun viiniköynnös on vaihdettava, istutetaan kohtaan kaksi kasvia, jotta Guyot Poulsard -leikkaustekniikkaa voidaan harjoittaa, ja rypäleterttuja viiniköynnöstä kohden voidaan vähentää. Eroosion pienentämiseksi palstalla ei enää käytetä traktoria, ja riveille on jätetty pysyvä ruohosuoja.
Kellarissa Jeremy puristaa rypäleet kokonaisina terttuina pneumaattisella pressillä alhaisessa paineessa. Puristamisen kesto määräytyy jatkuvalla rypälemehun maistamisella. Tämän jälkeen Jeremy altistaa mehun hienovaraisesti hapelle, estääkseen viiniä myöhemmin hapettumasta pullossa, ja vähentääkseen viinin liiallista hedelmäisyyttä nuorena, jolloin viini hänen mukaansa kypsyy paremmin potentiaaliinsa. Tämän jälkeen viinit kypsyvät luonnollisilla hiivoilla, ilman entsyymejä tai bakteereja, ja puolet viinistä ikääntyy teräksessä, puolet tammitynnyreissä. Vuoden kypsytyksen jälkeen viinit yhdistetään cuvéeksi, ja jatkokypsytetään vielä vuoden ajan ennen pullotusta.
Chablis on historiallinen viinintuottajakaupunki- ja alue Keski-Ranskan pohjoisosissa. Se tuottaa kevyitä, kuivia valkoviinejä, jotka ovat kuuluisia mineraalisuudestaan ja raikkaasta hapokkuudestaan. AOC Chablis -viinit valmistetaan yksinomaan Chardonnay-rypälelajikkeesta. Chablis’n viinit valmistetaan tyylillä, joka on melko erilainen kuin muualla Burgundissa. Ne ovat kuivempia ja raikkaampia, kun muualla alueella viinit tuotetaan täyteläisemmiksi ja maukkaimmiksi. Suurin osa peruslaatuisesta Chablista on käynyt ja ikääntynyt ruostumattomassa teräksessä, tammitynnyreitä käytetään yleisemmin vain korkeamman laadun viineissä.
Terroirin vaikutukset viiniin näkyvät Chablis’ssa selvemmin kuin melkeinpä missään muualla. Chablis’n sisällä on keskeinen jako Kimmeridgian-maaperän ja Portlandian maaperän kanssa. Kimmeridgianin maaperää arvostetaan enemmän; se sisältää enemmän mineraalipitoista savea sekä tärkeitä merifossiileja, jotka ovat vastuussa sen merkittävästä kalkkipitoisuudesta. Kimmeridgianin maaperä on Chablis’n Premier- ja Grand cru -viinien tavaramerkiksi luettavan mineraalisuuden takana. Sen sijaan Portlandian maaperässä ei ole niin paljon savea ja fossiileja, mikä johtaa hieman hedelmällisempiin viineihin, joilla on vähemmän mineraaliprofiilia. Petit Chablis -viinit kasvavat useimmiten portlandilaisissa maaperissä.
Chablis’n viinitarhat luokitellaan neljään laatutasoon. Korkeimmasta laadusta alkaen ne ovat: Chablis Grand Cru, Chablis Premier Cru, Chablis ja Petit Chablis. Chablis-nimityksen mukaiset viinit voivat lisäksi pyytää luokittelua viinitarhan mukaan, jossa ne ovat kasvaneet.
Chablis Grand Cru -viinit valmistetaan vain 100 hehtaarilla viinitarhoja, jotka on istutettu lempeille lounaaseen suuntautuville rinteille kaupungin itäreunaan. Nimettyjä Grand Cru -tarhoja on seitsemän. Pohjoisesta etelään Serein-jokea pitkin ne ovat Preuses, Bougros, Vaudesir, Grenouilles, Valmur, Les Clos ja Blanchot. Grand Cru -nimityksen saavat viinit valmistetaan tiukkojen määräysten mukaisesti. Chablis Grand Cru -viinit ikääntyvät hyvin pullossa 10–15 vuoden ajan.
Chablis Premier Cru ei ole erillinen alkuperäluokitus, kuten kolme muuta, vaan pikemminkin AOC Chablis -luokituksen laatualajaosto. Sen maantieteellinen kattavuus on huomattavasti suurempi kuin Grand Crulla.
(Lähde: wine-searcher)
Tämä palsta on saanut nimensä latinankielisestä sanasta ”vadum” (kostea paikka, suo). Vau de Vey sijaitsee Serein-joen vasemmalla rannalla. Siihen kuuluu Vaux Ragons, jonka kanssa se muodostaa 40:n hehtaarin viiniköynnösten saarekkeen. Tarhat sijaitsevat etelä- ja itäsuuntaisesti, joten ne altistuvat ainoastaan aamuauringolle. Alueen ilmastoa voidaan pitää viileänä, varsinkin laaksoon tunkeutuvan pohjoistuulen takia. Rypäleet tarvitsevat siksi enemmän aikaa kypsymiseen.
Vau de Veyn tarhat sijaitsevat osin erittäin jyrkillä rinteillä, ja koneiden käyttö on joissakin paikoissa melkeinpä mahdotonta. Maaperän osalta viiniköynnösten juuret kohtaavat melkoisen haasteen taistellessaan paksun Kimmeridgian-marlikerroksen läpi.
(Lähde: chablis-wines.com)